Saudasoens ba Veteranus no Maluk sira hotu,
Iha loron 3 fulan marsu, ita selebra Loron Nasionál Veteranu sira nian. Ha’u nia hakru’uk boot ba sira hotu ne’ebé sakrifika sira-nia vida tomak luta ba auto-determinasaun. Feriadu nasionál ida-ne’e la’ós de’it pauza ida iha ita-nia kalendáriu, maibé ne’e hanesan momentu krítiku ida atu ita reflete kona-ba valór husi loron importante ne’e.
Ha’u hakarak enfatiza iha ne’e katak hanoin fila-fali istória eroi sira nian ne’e hanesan dever iha husi estadu de direitu. Ita orgullu ita nia Konsituisaun artigu 11 rekoñese no valoriza sakrifísiu husi veteran no kombatente libertasaun nasionál sira ne’ebé luta hodi konkista independénsia. Maibé ita-nia istória la’ós de’it atu kontempla; tenke aplika hodi dezenvolve nasaun. Ita-nia veteranu sira luta la’ós de’it hasoru inimigu ida; sira luta atu timoroan ida-idak bele hetan sira nia dignidade rasik no hetan protesaun hosi lei sira. Hodi fó onra ba sira-nia viajen, ita reafirma katak estadu direitu no liberdade fundamentál sira mak fini ne’ebé sira kuda no ita ohin loron iha iha devér sagradu atu proteje no haburas.
Ohin loron ita valoriza sira nia luta liu husi luta foun ba Dezenvolvimentu Timor-Leste ni’an. No luta foun ne’e la’os de’it iha infraestrutura fíziku, maibé mós iha enkuadramentu morál no institusionál ne’ebé sólidu. Iha konstestu ne’e pratika administrasaun ida ne’ebé mós no respeita direitus umanus maka forma ida husi fó onra no omenajen ba eroi sira nia luta. Haktuir ba artigu 27 husi Konstituisaun, PDHJ nia knaar mak atu asegura katak Administrasaun Públika respeita lei no direitu sidadaun sira-nian. Governa ho transparénsia, integridade, no lahó korrupsaun mak resposta direta no nesesária ba sakrifísiu luta na’in sira ni’an.
Tanba ne’e, mensajen ne’ebé ohin Provedór hakarak husik hela mak kontinuidade. Dala barak, selebrasaun sira limitadu ba selebra pasadu, maibé ita hakarak reforsa ita-nia kompromisu ba futuru. Selebra loron 3 fulan marsu signifika asume knaar loron-loron hodi kombate injustisa sosiál no eskluzaun. Laiha dezenvolvimentu loloos se direitus umanus la sai sentru ba desizaun polítika hotu-hotu. Ami nia misaun mak atu garante katak direitu fundamentál sira la’ós liafuan de’it iha surat-tahan, maibé realidade ida ne’ebé Timor-oan ida-idak moris.
Ita-nia ‘frente funu’ atuál maka kontra pobreza, kontra dezigualdade, no kontra kualkér forma abuzu podér nian. Atu ita-nia luta-na’in sira nia aten-barani inspira ita atu harii Timor-Leste ida ne’ebé justu liu, demokrátiku, no respeitu liu, ida ne’ebé tane aas dignidade umana. Mai ita hateke ba pasadu ho gratidaun, maibé ba futuru ida ne’e responsabilidade liu no liberdade sei bele de’it manán no hetan protesaun loron-loron liuhosi justisa.
Viva Eroi no Mártir Pátria! Viva Timor-Leste! Obrigadu.
Virgílio da Silva Guterres “Lamukan”
Provedór Direitus Umanus no Justisa

